UMO mittavien säästötoimien edessä

UMO Jazz Orchestraa pyörittävä UMO-säätiö on vaikeiden taloudellisten haasteiden edessä. Talouden tasapainottaminen vaatii organisaatiolta säästötoimia, jotka ovat johtamassa toiminnan vähentämiseen ja palkkojen leikkaamiseen. Tehostamistavoite tälle vuodelle on 250 000 euroa eli noin 14 % liikevaihdosta.

Säästöt saadaan aikaan UMOn koko henkilöstön vapaaehtoisilla säästötalkoilla, mm. työajanlyhennyksillä ja lomarahoista luopumisella. Lisäksi mm. orkesterin harjoitustila ja markkinointiresurssi jaetaan Kamariorkesteri Avantin kanssa toimintojen tehostamiseksi.

Tilanteeseen ovat johtaneet useiden vuosien tappiollinen toiminta, julkisen rahoituksen leikkaaminen ja Yleisradion tallennekorvaussopimuksen loppuminen yhdistettynä yleiseen kustannuskehitykseen. Lisäksi muusikkojen työehtosopimus ei ole seurannut alan digitalisoitumista ja tallennekorvauskehitystä vuosien mittaan.

Helsingin kaupungin omistuksessa oleva säätiö on sidoksissa kaupungin yleisiin suuntaviivoihin, jotka ovat tähän asti kieltäneet lomautukset ja muut henkilöstöön kohdistuvat sopeuttamistoimet.

– UMO on tyypillinen palveluorganisaatio, jonka henkilöstökulut ovat lähes kolme neljäsosaa toiminnan kokonaiskuluista, säätiön toimitusjohtaja Eeva Pirkkala kertoo.
– Koko kulttuurikenttä kamppailee vähenevän julkisen rahoituksen kurimuksessa. Ollaan tilanteessa, jossa organisaatioilla ei ole varaa maksaa kuin kiinteät kulut, eikä rahaa riitä toiminnan ja sisältöjen pyörittämiseen. Kaupunkien tulisi nähdä omien taideorganisaatioidensa ainutlaatuisuus. Pienellä lisärahoituksella saisimme hyvin toimivasta koneistosta loistavan, Pirkkala painottaa.

Pirkkala esittää huolensa myös alaa opiskelevien näkökulmasta.
– Kulttuuriala on jo nyt vahvasti pätkätyöala. Jos alan työt ovat tulevaisuudessa pelkkiä pätkätöitä, on näkymä hyvin ankea alaa opiskeleville. Näemme tärkeänä, että kulttuurialan vähät vakituiset työpaikat säilytetään.

UMO-säätiön vuosikertomus v. 2016 on nähtävissä täällä.

UMO Jazz Orchestra

  • UMO on jazzin ja uuden rytmimusiikin alalla toimiva kulttuuriorganisaatio, joka järjestää vuosittain noin 100 konserttia ja tapahtumaa.
  • UMOn tapahtumien sisällön tuottaa 16-henkinen kuukausipalkkainen big band -orkesteri ja järjestää viisihenkinen hallinto.
  • UMO on toiminut vuodesta 1975 ja ollut Helsingin kaupungin tytärsäätiö vuodesta vuodesta 2008.
  • UMO saa rahoituksensa Helsingin kaupungilta (47,5 %) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (31,5 %). UMOn omarahoitusosuus oli viime vuonna 21 %.
  • UMO on yksi orkesterikentän tehokkaimmista toimijoista (Talouselämä 44/2015).
  • Menneiden neljän vuosikymmenen aikana UMO on konsertoinut jazzmaailman huippujen kanssa. Orkesterin solisteina ovat vierailleet lukuisat jazzlegendat Dizzy Gillespiestä Natalie Coleen, Manhattan Transferiin ja Gregory Porteriin.
  • UMO on julkaissut yli 50 albumia ja orkesterin ohjelmistoon kuuluu yli 3000 sävellystä.
  • Monipuolinen orkesteri on palkittu mm. Emma-palkinnolla sekä valtion säveltaidepalkinnolla.
  • UMO on valtakunnallisesti merkittävä ja ainutlaatuinen kokoonpano, sekä yksi tärkeimmistä toimijoista kotimaisella jazzkentällä. UMO toimii aktiivisesti sekä kotimaisissa että kansainvälisissä verkostoissa, joita ovat mm. European Music Circle, European Jazz Network, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen Jazzliitto.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Eeva Pirkkala, p. 040 7437141 ja eeva.pirkkala(at)umo.fi
Hallituksen puheenjohtaja Juha Levo, niilolevo(at)hotmail.com

 

2 Responses to “UMO mittavien säästötoimien edessä”

  1. Tässä tuo olennainen:
    ”– UMO on tyypillinen palveluorganisaatio, jonka henkilöstökulut ovat lähes kolme neljäsosaa toiminnan kokonaiskuluista, säätiön toimitusjohtaja Eeva Pirkkala kertoo.
    – Koko kulttuurikenttä kamppailee vähenevän julkisen rahoituksen kurimuksessa. Ollaan tilanteessa, jossa organisaatioilla ei ole varaa maksaa kuin kiinteät kulut, eikä rahaa riitä toiminnan ja sisältöjen pyörittämiseen. Kaupunkien tulisi nähdä omien taideorganisaatioidensa ainutlaatuisuus. Pienellä lisärahoituksella saisimme hyvin toimivasta koneistosta loistavan, Pirkkala painottaa.”

    Kulttuuria ollaan tuhoamassa.

  2. Mauri Lehtovirta sanoo:

    UMO on vuosikymmeniä ollut suomalaisen jazzin ”selkäranka” koulutusyksikkö ”lippulaiva” ym. korvaamatonta. Nyt kun Suomi on 100 vuotta, kannattaisi miettiä mistä säästetään. Suomalaisen jazzin korkea kansainvälinen taso on näkynyt UMOssa jo 1970-luvulta alkaen.
    Tuki UMO:lle. Taidemusiikin tuki ei kuulu pelkästään klassiselle puolelle- Kukaan musiikillisesti sivistynyt ihminen ei voi sanoa, että UMOn työskentely ei täyttäisi taiteen kriteereitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *